Sähköautolla marginaalinen vaikutus ilmastonmuutokseen
Henkilöautoja on tällä hetkellä n. 1 050 miljoonaa kappaletta ja lukumäärä kasvaa vuosittain n. 50:llä miljoonalla kappaleella. Näistä autoista sähköautoja on n. 2-3 miljoonaa eli puhutaan parin promillen osuudesta ja tämä luku kasvaa prosentuaalisesti kohtalaista vauhtia, eli n. 600 000-1 000 000 kappaletta vuodessa, mutta se ei tule vaikuttamaan vielä mitenkään autoilun koko maapallon päästöihin oikeastaan mitään seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Jos sähköautojen valmistusmäärät kasvaisivat samalla tahdilla kuin nyt viime vuosina on mennyt, niin tuo 50 miljoonaa sähköautoa saavutettaisiin vuonna 2025. Samaan aikaan olisi tullut n. 300 miljoonaa polttomoottoriautoa eli autojen kokonaismäärä olisi n. 1350 miljoonaa.
Sähköauton suurimmat päästöt tapahtuvat akkujen valmistamisessa ja teslan suurimman 100kwh akun valmistamisen kerrotaan tuottavan 15-17,5 tonnia co² -päästöjä ja pieni leaffin 30kwh akku päästää sen n. 5 tonnia. Eli nuo 50 miljoonaa sähköauton akkua tekee päästöjä jo 500 miljoonaa tonnia co², jos lasketaan keskiverto akun olevan n. 60 kwh kuten esim. uudessa konassa on ja tämä siis tilanteessa missä päästöjä piti vähentää. Nämä päästöt ovat melkeinpä ylimääräisiä päästöjä muun valmistamisen lisäksi.
Tietysti ei se bensa-autokaan tästä mihinkään paremmaksi tule vaan pitäisi päästä autoon, joka jo nyt vähentäisi päästöjä eikä aiheuttaisi läheskään niin paljon päästöjä valmistuksessa kuin sähköauto. No tälläinen auto on ja se on maakaasu/biokaasu-auto. Siinä auton valmistuksessa ei tule käytännössä mitään lisää päästöihin verrattuna bensa-autoon ja ajamisen reaalipäästöt tipahtavat roimasti. Autojen valmistamisessa ei ole hankaluuksia ja mikä parasta, myös vanhoja autoja voidaan muuttaa käyttämään kaasua. Hallituksen pitäisi siis vahvasti tukea maakaasun ja biokaasun käyttöä ettei käy kuten Ruotsissa, jossa biokaasun hinta on noussut selvästi. Tällä saataisiin päästöjen laskemisen heti eikä vasta monen vuoden kuluttua.
Ongelmana on, että sähköauton akun päästöt tapahtuu jossain muualla, niin sitten poliitikot näkevät vain sähköauton nollapäästöt (koska sähköhän tulee pistorasiasta ja siihen ei tarvita mitään päästöjä aiheuttavaa tuotantoa( puhumattakaan siitä, että kun akut ovat heikoimmillaan, niin uusiutuvien tuotanto on kaikkein matalimmalla) käyttökohteessa. Nyt pitäisi unohtaa paikalliset pelleilyt miettiessä ratkaisuja tähän koko maailman ongelmaan eikä tuijottaa oman maan päästötilastoa.
Koskahan ne e-autojen puolestapuhujat tajuavat tämän yksinkertaisen tosiasian, eli se e-auto ei edes teoriassa ratkaise mitään ongelmia, voi jopa tuoda uusia vanhojen lisäksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä on pientä puolustustelua Teslalle:
https://www.popularmechanics.com/cars/hybrid-elect…
Teslan akku siis tuottaa valmistettaessa saman määrän CO2-päästöjä kuin suuritehoisen bensiiniauton päästöt ovat 2,4 vuodessa. Tämä olisi vielä siedettävää, jos sähköauton käyttämä sähkö ei ole kivihiilellä tuotettua.
Toisaalta jos akun valmistuksen ja auton käyttämän sähkön CO2-päästöt vastaavat tyydyttävällä bensa-autolla n. 10 vuoden ajoa, niin silloin ei sähköauto ole oikeastaan ollenkaan vähentämässä päästöjä, koska akun käyttöikä voisi olla tuon 10 vuoden luokkaa.
Varsinaisesti päästötöntä sähköautoa ei olekaan, mutta suurkaupungeissa jo se, että päästöt ovat ”muualla” saattaa säästää ihmishenkiä. Suomessahan ei ole suurkaupunkeja, joten täällä ei tätä sähköautojen tarvetta ole. Tienpinnan ja renkaiten hiukkaspäästöthän sähköautoilla ovat taas helposti suuremmat.
Ilmoita asiaton viesti
Lueskelin myös tuon saman kolumnin, mutta mielestäni siinä oiottiin aika paljon kulmia tuon tutkimuksen kritisoinnissa. Se mikä on positiivista sähköautoissa on se kuinka paljon autosta saa tehoja irti eli bensakoneen tarvitsee olla iso, että saadaan samat tehot irti. Tämän vuoksi myös päästöt ovat isommat samantehoisissa moottoreissa. Kuitenkin käyttömukavuuden vuoksi sähköautojen akut kasvavat koko ajan ja sitä kautta yritetään saada pidempiä maksimimatkoja sähköautoille. Tämä aiheuttaa suuremmat valmistuspäästöt. Varsinkin tuossa kolumnissa tuntui rusinoiden nyppimiseltä tuo audiin vertailu.
Kuitenkin uuden vähäpäästöisen auton päästöt ovat n. 130 g/km paikkeilla eli, jos autolla ajetaan 100 000 kilometriä, niin auto on sillä matkalla tuottanut 13 tonnia co2-päästöjä ja ollaan vielä alle tuon akun aiheuttaman co2 kuormituksen.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymykseksi jääkin ainoastaan, että miten ansaita 100 000 euroa ylimääräistä Teslan ostamiseen siten, ettei ansaitseminen tuota lainkaan co2-päästöjä. Vain silloin laskelmat pitävät paikkansa. Herra Tesla itse, ja muutama tämäkin palstan kirjoittajista pystyvät selvästikin luomaan puhdasta rahaa tyhjästä, mutta ylivoimainen enemmistö ihmisistä ei pysty. Silloin tuon rahamäärän ansaitseminen nettona säästöön tuottaa selvästi enemmän päästöjä kuin mitä laitteella päästöt pienenevät.
Vanhaa autoakaan ei voi laittaa vaihdossa, koska silloin joku muu tuhoaisi sillä maapallon.
Ilmoita asiaton viesti
Ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä siinä, että biokaasuauto on ylivoimaisesti paras vaihtoehto ympäristömielessä. Harmi vaan, ettei ihmiset tunnu tajuavan. Autojen määrän nopeampi kasvu parantaisi jakeluverkostoa. Nyt biokaasuautoilu on todella innokkaiden harrastus muualla kuin pk-seudulla, jossa tankkausmahdollisuudet alkavat olla kunnossa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiinnostuksesta katsoin jakeluverkoston tilanteen Suomessa. Riittäisi minun ajoihini, kun ei ole Lappiin asiaa. Vaan eiköpä niillä kaasuautoilla yleensä pääse myös bensalla eteenpäin, ettei rajoituksia olisi.
Kommentoija Härkönen kuitenkin tuossa alempana tuo esille sen, ettei sitä biokaasua kuitenkaan kaikille riittäisi. Maakaasu toki kohtalainen kompromissi.
Ilmoita asiaton viesti
Tuonne Keski-Uudenmaan alueelle kun vielä saisi jakeluaseman, niin minullakin valtaosa kulkureiteistä olisi hyvin peitossa. Nykyisin myös mökkimatkat sujuvat jo biokaasulla kun auton voi tankata Kouvolassa tai Mikkelissä. Lahden asema on kiusallisesti sen verran sivussa nelostieltä, että kaasuauton kanssa tulee mieluiten valittua Kouvolan reitti, koska Porvoossakin voi tankata. Omassa Caddyssa bensatankki on niin vaatimaton 17 litraa, ettei mitään Lapin reissuja sillä autolla viitsi harkita.
Ilmoita asiaton viesti
Kaasun tankkausasema ei ole kovin kummoinen viritys verrattuna vaikkapa tavalliseen huoltoasemaan. Vähän vaikeampi kuin tilatankin vieminen tien varteen ja sen varustaminen mittarilla. Niitä siis saa tarvittaessa pystytettyä melko nopeasti.
Kaasua riittäisi tällä kulutustasolla ehkä puolen miljoonan peltilehmän tarpeisiin jos järkevästi ja helpohkosti hyödynnettävä potentiaali otettaisiin käyttöön.
Ilman muuta se kannattaisi käyttää. Polttomoottoriauton muuttaminen kaasukäyttöiseksi on sen verran halpa ja helppo toimenpide.
”Biokaasu” kannattaisi nykyisellään jopa polttaa soidussa pois vaikka sitä ei käyttäisi mihinkään, koska metaani on selvästi hiilidioksidia haitallisempi kasvihuonekaasu.
Ilmoita asiaton viesti
Elinkaaripäästöjen seuranta on tärkeä asia mutta tehtyihin oletuksiin kannattaa myös paneutua. Esimerkiksi ensimmäisten aurinkopaneelien päästöt olivat korkeat, tuotantoprosessi kuluttaa paljon sähköä joka tuohon aikaan tuotettiin yksinomaan kivihiilellä. Tilanne muuttuu toiseksi, kun tehdas itse siirtyy aurinkosähkön käyttäjäksi.
Biokaasua voidaan kestävästi tuottaa lähinnä jätteistä ja teollisuuden sivuvirroista, sitä ei riitä edes Suomessa liikenteen energiatarpeeseen, maailmanlaajuisesta tarpeesta puhumattakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Maailma on jo autoja valmiita ja toimivia autoja täynnä. On sulaa poliitikkojen vastuutonta hulluutta vaihdattaa toimiva ehjä kalusto uuteen, koska sen uuden kaluston käyttö on muka ympäristöä vähemmän kuormittavaa.
Korvaavien energialähteiden hyödyntäminen jo valmiissa tekniikassa tulee aivan varmasti kokonaisuudeltaan edullisemmaksi ja kuormittaa myös luontoa huomattavasti vähemmän, kuin sähköautojen valmistus jakeluketjuineen. Mm ssa Akkuongelmaa kun ei vieläkään ole ratkaistu. Akkujen jälkikäsittely ja valmistus ovat edelleen iso kysymysmerkki.
Valmiita ja toimivia polttomoottoria käyttäviä, mutta ympäristöä vähemään kuormittavia energialähteitä ovat biokaasu, maakaasu ja polttokennotekniikka. Viimeksi mainittu on toistaiseksi tarjolla ha – puolella Toyotalla, mutta veikkaan että lähivuosina myös muilla valmistajilla. Polttokennon energiaksi käyvät kaasu, vety, metaani, tai alkoholi ja polttokenno tuottaa mukavasti lämpöä, jolloin sitä voi käyttää myös matkustamon ja ajoneuvon lämmittämiseen. Ilman matka-ajan lyhenemisen pelkoa.
Polttokennon käyttö antaa pidemmän toimintasäteen ja varmemman toimivuuden myös talvella. -25 -30 C kun ei ole kovin harvinaista pohjoisilla leveyksillä. Sillon 100 – 200 km sähköautolla, perse jäässä, on jo oikein hyvä suoritus. Sitten vaan taas lataustaukoa pitämään jonnekin mukavalle huoltikselle. Kivaa, halpaa, tehokasta ja ympäristömyötäistä. Lataukseen käytettävä virtahan ei talvella todennäköisesti tule kuitenkaan niistä tuulivoimaloista tai aurinkopaneleista.
https://tekniikanmaailma.fi/volkswagenin-paajohtaj…
Ilmoita asiaton viesti
Sähköautojen moittiminen on lähes aina laskutaidottomien törmäilyä tai sitten levitetään British Petrolin tai Kochin veljesten maksamia höpöjuttuja. Onko esim. käsite well to wheel lainkaan tuttu? Ei kovin monille. Fossiiliset polttoaineet aiheuttavat paljon ilmastoa lämmittäviä päästöjä ja muita ympäristöongelmia ennen kuin pisaraakaan on saatu sinne bensikselle saakka. Tästä voisivat kertoa vaikka kielisukulaisemme Siperiassa. Ja muistatteko keväisen juna-onnettomuuden Heinolan kulmilla? Maastoon levisi vaunutolkulla bensiinin lisä-ainetta. Myös jalostuksen sähkönkulutus on suuri. ’Jostain syystä’ vertailulaskut alkavat kuitenkin usein vasta siitä, kun käryauton tankki on täynnä.
(Sivuhuomautus niille, jotka näissä yhteyksissä tuppaavat paheksumaan sähköntuontia: kaikki käryautojen käyttövoima on tuontienergiaa, Suomen öljy tuodaan Venäjältä.)
Luotettavin laskuri elinkaaripäästöissä MIT-yliopiston Carbon Counter. http://carboncounter.com/ Se on siitä hauska, että voit itse muuttaa parametreja ja tutkia eri vaihtoehtoja ja tilanteita. Esimerkiksi asettamalla pohjatiedoksi Suomen sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt, v. 2017 89g/kWh, saa eteensä aika selvän kuvan erilaisten käyttövoimien ympäristökuormituksesta.
Carboncounterin perusasetuksena on USAn Keskilännen energiamixi, joka on suurelta osin hiilivoimaa. Silti silläkin pohjalla sähköautot ja lataushybridit ovat ympäristön kannalta parempi ratkaisu kuin polttomoottoriautot. Euroopassa jopa hiiliroisto-Puolassakin (yli 700g/kWH CO2) on sama tilanne. Ja muistutan vielä, että kyse on elinkaaripäästöistä. E
Kaikki luonnonvarojen kerääminen, jalostus ja hyödykkeiden tuotanto aiheuttaa sosiaalisia ja ympäristönsuojelun ongelmia. Ne pitää ratkaista parhailla mahdollisilla tavoilla ja toimien hinta näkyköön loppukäyttäjien maksamissa hinnoissa. Akkumetallien tuotannon nostaminen tikunnokkaan ja fossiilisten polttoaineiden tuotannon ja käytön ongelmien unohtaminen (sitä hiilidioksidia lukuunottamatta) ei kuulosta järkevältä argumentoinnilta, vai mitä?
Biokaasu kannattaa polttaa hyvän hyötysuhteen voimaloissa sähköksi eikä haaskata sitä kehnon hyötysuhteen polttomoottoreissa, rakentaa rajusti subventoitua jakeluverkkoa jne. Ja ennenkuin joku ehtii tulla vetyä tarjoamaan, niin muistutanpa, että Norjassa suljetaan jo vetyasemia, koska edes hyvin suurella valtion tuella vedystä ei ole saatu kannattavaa liiketoimintaa. Vedystä ei koskaan tule merkittävää liikennepolttoainetta. (Kas vain, ehtihän sitä joku jo muuta luulemaan tätä kirjoittaessani.)
Ja mitä tulee autojen akkujen loppukäyttöön ja kierrätykseen, niin siitä tulee varmasti kannattavaa liiketoimintaa. Auton liikuttajana hiipuneen akun voi kierrättää ensin vaikka varavoimajärjestelmiin ja sen jälkeen sen arvometallit puretaan uudellleen hyödynnettäviksi. Parinsadan kilon auton akun käsittelyn kannattavuus on tietenkin ihan eri tasolla kuin vaikka läppärien akkujen. Vielä ei akkuja ole juurikaan saatu kierrätykseen, koska sähköautoala on niin nuori ja akut ovat luotettavampia ja kestävämpiä kuin vastustajat luulevat. Eniten maailmalla kokemusta on Nissan Leafien akuista: https://pushevs.com/2018/03/20/nissan-leaf-battery…
Ilmoita asiaton viesti
Esa ,Yksi mutta tässä kuitenkin on.
Henkilöautot aiheuttavat tieliikenteessä noin 60% päästöistä.
ja kuitenkin
Kaikkialla puhutaan vain tämän 60% osuuden pienentämisestä.
vaikka
Jo vuonna 2011 on sovittu raskaan liikenteen osuuden pienentämisestä vähintään puoleen, jota ei ole vielä aloitettu edes analysoimaan miten siirto maanteiltä muihin liikennemuotoihin tehtäisiin ja millä aikataululla, vaan tietoisesti on valtion toimesta kasvatettu raskaan maantieliikenteen osuutta….
Ilmoita asiaton viesti
”Kaikkialla puhutaan vain tämän 60% osuuden pienentämisestä.”
Raskas liikennekin kyllä sähköistyy. Sähkömoottorin mojova vääntö ja se, että raskaan liikenteen autoissa akkujen paino ja sijoittelu ei ole suunnittelulle ongelma, kuten henkilöautoissa ovat iso etu.
Ensin sähköistyy jakeluajo kaupungeissa, ns.”last mile delivery”:
http://kuljetusnet.fi/5528-niinivirralle-toinen-s%…
https://electrek.co/2018/05/31/dhl-streetscooter-s…
Sähköbussit – kaupunkiliikenne hoituu niillä jo kokonaan Shenzhenissä:
https://www.wri.org/blog/2018/04/how-did-shenzhen-…
Teslan Semi -rekkakonsepti toteutuu 2020-luvulla, kuten monen muunkin valmistajan projektit.
https://electrek.co/guides/tesla-semi/
https://www.daimler.com/products/trucks/mercedes-b…
https://electrek.co/2018/09/27/ford-f-vision-elect…
Ei siis kannata aliarvioida kehitystä. Jos joku tukkirekka nyt ensi vuosikymmenellä ei vielä Suomessa pelkästään sähköllä liikukaan, niin se on maailman mitassa marginaalitapaus.
Ilmoita asiaton viesti
Lähinnä ajan takaa sitä että joka tapauksessa,mielestäni raskaan liikenteen osuudessa kannattaisi ottaa vakavasti pohdittavaksi jo vuonna 2011 tehty EU liikennestrategia jossa edellytetään niin päästöjen pienentämisiksi että yhteiskunnan kulujen karsimisiksi raskaan maantieliikenteen volyymisiirtoja vesille.
https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2…
viimeinen laskuharjoitus toi esim.
Suomen ja Saksan välisen suoran vesiliikenteen edullisuuden jossa nykymalli on noin viisinkertainen kustannuksiltaan, siihen malliin mitä voitaisiin saada kun lopetettaisiin rannikkosatamien ja Järvi Suomen alueen rekka rallit ja laitettaisiin lastit laivoihin ,jolloin päästöt tonnikm kohden tippuvat heti 80g/tonnkilometristä alle 8 grammaan.
https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lts_2017… niin saamme noin 30 miljoonaa tonnia uudelleen logistoitavaa liikennettä jossa noin 400-500 tuhatta rekka autollista vuodessa voitaisiin poistaa kaukoliikenteestä lähiliikenteeseen (sähkö autoiksi – ja paikallisin kuskein) päästöjen pienentämisiksi juuri EU:ssa sovituin tavoin…..
Kun ottaa tiedot
Viitteet : https://docs.wixstatic.com/ugd/9247af_c4962cb47779…
ja
https://shipowners.fi/merenkulkua-sitoo-globaalit-…
sekä lisätietoa sivustolta http://www.sisavesi.fi
Ilmoita asiaton viesti
En vastusta Esan halua lisätä sähköautojen määrää. Valitettava tosiasia vain on, ettei sähköautoista vielä ole oikeisiin töihin, mutta ihmisiä ja läppäreitä niillä toki siirtää kotoa töihin ja kaupoille. Tai onnistuuhan kaikki jos rahaa on kuin roskaa, mutta yleensä niillä jotka tekevät oikeita töitä sitä ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti sähköautojen akkujen tekemisen co2 päästöt on niitä parempia päästöjä ja niitä saa tupruttaa ihan kuinka paljon tahansa. Miljoonan sähköauton akkujen teko aiheuttaa ~saman verran päästöjä kuin koko Suomi vuodessa. Jo olemassa olevan bensakrematorion muuttaminen kaasukäyttöiseksi ei lisää enää valmistuksen päästöjä juuri mitään. Minäkin tein ekoteon kun vaihdoin vanhan harrastejenkin moottorin ahdettuun sekventtaaliruiskuiseen joka käyttää E85 litkua, samalla tehokin lisääntyi mukavasti verrattuna vanhaan vapari v-8 moottoriin.
Ilmoita asiaton viesti