Mikael Alaraappana

Kenelle kuuluu yhteiskunnan rahoitus?

1000 vuotta sitten paras eläkeratkaisu oli perhe. Pitääkö sen olla vielä nykyisinkin? Eikö yhteiskunta pitäisi järjestellä  eri tavalla toimivaksi kuin siten, että jokaiselta odotetaan lisää lapsia. Ennen tarvittiin jopa kymmenen lasta, että niitä eläisi hoitamaan sinua vielä vanhempana. Nykyisin tilanne on täysin erilainen, kun yhteiskunta hoitaa terveydenhuollon ja eläkkeen järjestelyn, niin ei kai sen järjestely pitäisi olla lapsien määrästä kiinni vaan siitä kuinka paljon yhteiskunta pystyy tuottamaan.

 

Ihmisen tuottavuus on kasvanut koko ajan ja on nyt suurempi kuin ikinä aikaisemmin. Tilastollisesti yksi ihminen valmistaa peugeotilla 10 autoa vuodessa (197k työntekijää ja 2 111k autoa valmistetaan vuodessa), joka on aika uskomaton määrä. Tämä ei olisi mahdollista ilman robotiikkaa tai muuta automaatiota. Jos ihminen tuottaa noin paljon, niin kenen kuuluu maksaa hänen yhteiskunnan kulut. Nyt kun näemme uuden väestöennusteen tuovan meille Japanin tien, niin meidän pitäisi ratkaista se kenelle kuuluu yhteiskunnan rahoittaminen.

 

Väestöennusteemme vuodelle 2070 on karun näköinen heiluva torni. Kun otetaan huomioon, että suurimmat yhteiskunnalliset kustannukset tulee juuri elämän viimeisellä neljänneksellä eli sen pienen pohjan pitäisi saada tuotettua riittävästi, että myös vanhemmat saavat laadukasta hoitoa ja tukea. Kuitenkin kun tuotannon koko kasvaa, niin saamme pienemmällä määrällä tuotettua enemmän ja kustannukset laskevat. Vähitellen korvaamme robotiikalla työntekijöitä ja taas tuotanto kasvaa vaikka väestömme laskisikin. Eikös silloin pitäisi ottaa yhteiskunnan rahoitus siitä tuotannosta eli niiltä yrityksiltä? 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Et sitten viitsi lukeaa aiheesta tänään täällä kirjoitettuja blogeja.

Käyttäjän MikaelAlaraappana kuva
Mikael Alaraappana

Anteeksi, mutta en kyllä ole huomannut tänään muita blogeja, missä olisi täällä laitettu mietintään yrityksiä tulevaisuuden yhteiskunnan verontuoton vastuunkantajina eikä perheitä. Voit laittaa kyllä linkkiä, jos sen missasin.

Löysin:
-Terhon blogin perhearvojen lisäämisestä ja sitä kautta lapsien lukumäärän kasvamisen
-Huuskan asiallinen kritiikki liian positiiviselle ennusteelle 3 vuotta sitten
-Huuskon mielipide, että tarvitaan lisää maahanmuuttoa, että Suomi pyörii vielä tulevaisuudessakin
-Grahn-Laasosen blogi, jossa kehuttiin hallituksen jo tekemiä toimia sekä perhearvojen vahvistamista. Hyvä pointti siitä, että painostamalla tämä muutos ei tapahdu.
-Lindemanin loistava lista siitä, mitkä ovat todennäköisesti syitä lapsien hankkimisen vähenemiseen.
-Huuskosen epäily rokotteiden vaikutuksesta syntyvyyteen, joka ei taas ole tieteellisesti todistettavissa oleva asia ja levittää samalla turhaa rokotehysteriaa.
-Parantin kommentti isovanhemmuuden ja jaetun vanhemmuuden merkityksestä lapsille.
-Lauroksen blogi, jossa iloittiin kun Suomen väestön hiilipäästöjen vähenemisen vuoksi

Jäikö joku?

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Ajatuksesi on looginen, mutta ihmisen ahneus sen torpedoi. Ne jotka omistavat tuotantovälineet haluavat tuottavuuden lisääntymisestä aina vain suuremman osuuden.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ongelma ei ole aivan uusi, vaan 1700-1800-lukujen perua. Saksalainen (yllättäen) Herrmann mittasi jo kauan sitten huolellisesti hyväkuntoisten työmiehien tehoja 10-tuntisen työpäivän aikana ja päätyi keskitehoon 1/15 hevosvoima.

Herrat Rzihas ja Bach päätyivät samoihin lukuihin ja huomasivat myös, että kahden minuutin ajan on mahdollista teettää työtä 1/2 hevosvoiman teholla. Joka kerta seurasi tällaista ponnistusta kuitenkin syvä uupumus, jollaista ei koskaan normaalissa suorituksessa ilmene - piiskaaminen ei siis ollut taloudellisesti kannattavaa.

He huomasivat myös, että ihminen on kallis kone joka on vaatelias ravintonsa suhteen ja käyttää ravintoa jopa tyhjäkäynnillä.

Heidän johtopäätöksensä oli, että "huonoimminkaan suunniteltu kone ei osoita niin alhaista mekaanista vaikutusastetta, niin riittämätöntä hyödyllistä tehoa kuin ihminen".

Tuo oli myös suuri syy siihen, miksei orjia enää käytetty. Samasta syystä eläinten kiduttaminen polkurattaissa tms lopetettiin.

"Eläinmoottorit, jotka painavat 700 kg yhtä hevosvoimaa kohti, ovat eläneet ohi aikansa."

"Uusi orjamme höyry on ryhtynyt kantamaan päivän helteen. Päästyämme näistä ylen vaikeista töistä voimme nyt käyttää voittamamme ajan kulttuurin ja sivistyksen siunaukselliseen edistämiseen ja yleisen sivistyksen kohottamiseen"

Tarinoissa toki kerrotaan, että ihmiset kokivat henkisen herätyksen ja luopuivat orjuudesta ja eläimien kiusaamisesta hyvää hyvyyttään.

Samantyyppisen tilanteen edessä olemme siis nyt. Minulla ei tosin ole suuren suuri luottamus siihen, että voitettu aika tultaisiin käyttämään mihinkään kovin yleviin harrastuksiin (sama koskee voitettua rahaa).

Toimituksen poiminnat