Mikael Alaraappana

Mitä sinä olisit valmis tekemään vanhusten vuoksi?

Vanhustenhoito tarvitsee lisää rahaa, jotta vanhusten turvallinen ja laadukas hoito saadaan toteutettua. Hoitajamitoituksen nostaminen 0.7:ään nostaisi kustannuksia 250 miljoonalla eurolla eikä sillä rahalla korjata kuin yhden osa-alueen ongelmia. Jos rahaa ei saataisi lisää, niin silloin tehostetun palveluasumisen kriteerejä nostettaisiin ja yhä harvemmat henkilöt saisivat riittävää hoitoa kuin nykyisin. Tämän jälkeen rahaa tarvittaisiin vielä lisää kotihoitoon, joka on alimitoitettu hoitamaan omia tehtäviään ja muihin sosiaali-ja terveydenhuollon osa-alueihin. 

Mitä sinä olisit valmis tekemään vanhusten vuoksi? Olisitko valmis opettelemaan uutta, jotta vanhukset saisivat parempaa hoitoa? Oikeusministeriössä ei oltu. Hankkimalla kaupalliselta yritykseltä ohjelmistot aiheutetaan 15 miljoonan euron kulut. Openofficen kehittäminen on loppunut aikoja sitten ja sille on hyviä vapaan lähdekoodin vaihtoehtoja kuten libreoffice, joka olisi voinut korvata officen ilman lisenssimaksuja. Työntekijöiden olisi vain pitänyt opetella käyttämään uusia ohjelmistoja. Jos kaikki valtion työntekijät käyttäisivät vapaan lähdekoodin teknologioita, niin valtio säästäisi jopa 123 miljoonaa euroa (laskukaavana toimii vain oikeusministeriön saamat säästöt per työntekijä suhteutettuna valtion työntekijöihin, joka ei siis ole mikään tarkka arvio, mutta antaa ehkä jotain suuntaa maksimisäästöstä). 

Jos taas otettaisiin myös kunnat mukaan vapaan lähdekoodin teknologian käyttöönotossa, niin säästöt olisivat moninkertaiset (664 miljoonaa samalla laskukaavalla). Meidän ei kannata käyttää rahaa sellaiseen järjestelmään, joka pystytään koulutuksen avulla toteuttamaan murto-osalla kustannuksia. Kuntien ict-menot ovat kasvaneet 12 kertaisiksi 40:ssä vuodessa ja jos kustannuksien nousua ei huomioida vaan tehdään vain helppoja ratkaisuja, niin kustannukset jatkavat kasvamistaan ja se raha lähtee Suomesta muualle.

Kuinka paljon sitten yksi hoitaja maksaa yhteiskunnalle? Sairaanhoitaja saa palkkaa n. 30 000- 45 000 euroa vuodessa riippuen lisien määrästä ja hänestä tulee palkan sivukuluja n. 25% palkan päälle lisää kuluja eli n. 37 500 - 56 250 euroa. Kuitenkin sivukulut menevät suurimmaksi osaksi valtiolle eläkkeiden maksamiseen tai työttömyysvakuutuksiin. Palkka.fi laskelman mukaan 48688 palkasta (sivukulut huomioitu 40k palkkaan) yhteiskunnalle menee 19188 euroa ja vakuutusyhtiölle 800 euroa. Palkkaa jää käteen 28700 euroa. Siitä maksetaan ensiksi vuokra 6000 euroa, josta vuokranantaja maksaa 30% pääomatulojen veroja eli 1800e menee verottajalle. Sitten sairaanhoitaja liikkuu autolla, josta maksaa 2000 polttoainekuluja ja 2000 euroa muita kuluja vuodessa. Bensiinistä veroja menee 68 prosenttia eli 1360 euroa ja muista arviolta 24% arvonlisäveroa eli 480 euroa. Sovitaan, että loputkin tulot menevät kiertoon tuolla arvonlisäveron mukaan eli 24 % tuottaa 4488 euroa verotuloja. Eli yhteiskunta saa verotuloja ainakin 27316 euroa siitä 48688 euron palkasta. Lisäksi kaikki seuraavan tason kuluttajat kuten vakuutusyhtiöt, vuokranantajat, kaupat myös maksavat valtiolle veroja ja loppujen lopuksi suurin osa tuosta rahasta palautuu yhteiskunnalle takaisin. 

Alkuperäisten laskelmien mukaan tuolla maksimissaan 800 miljoonan säästöllä saataisiin siis 1-40 000 sairaanhoitajaa lisää, jos otetaan huomioon myös verotus. Oli se säästö mitä tahansa tuolta väliltä, niin se toisi lisää hoitajia käytettäväksi ja sitä kautta potilaiden hoito parantuisi. Samanlaisia säästöjä löytyy kyllä, mutta ne ovat piilossa hukutettuna erilaisten budjettien kätköihin ja sieltä niiden löytäminen on hankalaa eikä suurinosa työntekijöistä edes näe mitä joku asia kustantaa. 

Pari vuotta sitten Petrus Pennanen kirjoitti hyvin julkisista IT-hankkeista ja siitä kuinka kilpailuttaminen tehdään julkisessa hallinnossa. Tulevaisuudessa ongelmat tulevat kasvamaan, kun jonkinmoinen sote tulee 2020-luvulla (ei siis tämä nykyinen malli). Kun aletaan miettimään kaiken yhdistämistä yhdeksi isoksi it-ratkaisuksi, niin jokaisella päättäjällä on niin lennokkaita mielipiteitä, että siitä tulee sitten apotti 2.0, joka maksaa monta miljardia euroa. Kaiken perustana pitäisi olla yksinkertainen toiminta, jonka alla on yhteineväinen ja toimiva käyttöliittymä. Ensimmäiseksi mietittäisiin jokaisen toimijan minimitaso, jonka jälkeen rakennettaisiin pelkästään se julkisen hallinnon käytettäväksi. 

Ensihoito on hyvä esimerkki terveydenhoitoalan toimijasta, missä on käytössä monenlaiset kirjaamisohjelmat. Joillakin alueilla kirjataan vieläkin kaikki paperiselle sv210-kaavakkeelle, joka on toiminut jo pitkään kaikissa tilanteissa ja siltikin ensihoito on siellä myös tehokasta ja laadukasta. Sitten joillakin alueilla on käytössä tästä tehty elektroninen versio, joka on myös hyvin yksinkertainen, mutta samalla antaa lisää vapauksia kirjoittaa vähän laajemmin tilanteesta. Meillä on käytössä merlot, jonka perusmekaniikka on monimutkaisempi ja rakenteellisempi. Kuitenkin suuri osa käyttää sitä samalla tavalla kuin sv210-kaavaketta eli kirjoitetaan vapaalla tekstillä kuvaus tilanteesta sekä hoidoista eikä käytetä monimutkaisia valmiita pohjia, joita löytyy varmaan n. 50 erilaista. Kaikki nämä ylimääräiset pohjat lisäävät ohjelman kustannuksia. Kuitenkin moni osio on täysin turha lisäys jo hyvin toimivaan alustaan eikä tuo lisää kuin hyvin harvan työskentelyyn ja lopulta potilaan hoitoon se tuo vielä vähemmän. 

Suomessa pitäisi tulla kulttuurin muutos ja jokaisen julkisella työskentelevän pitäisi miettiä omia toimia kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Jokainen penni pitää jostain saada ja jokaiselle sentille pitäisi olla perusteltava syy sen käyttöön. Varsin tarkkaan pitäisi miettiä sitä, että joudutaan lisäämään tuontia ulkomailta. Officen lisenssimaksu menee suoraan ulkomaille ilman, että se tuo mitään konkreettista tavaraa Suomeen, kun se pystyttäisiin paremmalla koulutuksella korvaamaan vapaan lähdekoodin ohjelmistolla. Samanlaisia vaikutuksia pystyttäisiin tekemään yksinkertaistamalla kirjaamiseen käytettäviä ohjelmistoja, kun ne eivät lopulta tuo siihen potilaan hoitoon parannuksia. Ei pitäisi tehdä muutoksia vain muutosten vuoksi vaan pitäisi myös miettiä muutoksen kustannus-hyöty suhdetta. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Vaikea on ymmärtää miten jokin mitoituksen nostaminen poistaisi väitetyt ongelmat. Kyse on selvästi suorasta välinpitämättömyydestä. No se on sopinut vasemmiston ratsuksi kohti hallitusta.

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/ed9def46...

Tämmöiseen ei auta palkankorotukset eikä mitoitukset. Hoitajat eivät vain halua tehdä työtään.

Tämäkin tapahtui julkisessa terveydenhoidossa. Näitä on tapauksia on paljon. Miksi se ei herätä älämölöä? Ei sovi hyvinvointivaltio propagandaan.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

TOdella outoa JP Lehto, että tuollaiset kynnet ei aiheuta toimenpiteitä. Olen onneksi kyllä nähnyt sellaistakin, että sairaalassa potilaan kynsisientäkin alettiin hoitaa, kynsisientä, joka ei näyttänyt puoliksikaan noin karmealta kuin tuo Iltalehden jutun kuva.

Toimituksen poiminnat