Mikael Alaraappana

Miksi en ole paniikissa ilmastonmuutoksen vuoksi?

"Miksi te ette panikoi!" luki yhdessä suuressa kyltissä, kun nuoriso lähti kadulle ilmastolakon vuoksi. On hienoa, että nuorisomme on kiinnostunut maailman tilasta ja siitä mitä me teemme, mutta mitä hyötyä on panikoimisella. Me emme voi panikoida suurien muutosten edessä vaan korjaamme asian rauhallisilla ja tarkoilla toimilla. Ei ensihoitajatkaan ala panikoimaan, kun menemme kohteeseen ja toteamme, että siellä on eloton ihminen. Alamme toimia parhaalla tutkitulla tavalla eli alamme elvyttämään häntä siten, että jokainen ammattilainen tietää mitä hänen pitää tehdä. Suomi on yksi niistä maista, joka on saanut vähennettyä omia hiilidioksidipäästöjään eli me olemme Suomessa jo oikealla tiellä. Meidän ei pidä panikoida, jonka vuoksi menisimme äkkiä tekemään radikaaleja muutoksia, jotka voivat osoittautua lopulta vääriksi.

 

Nuoriso on elänyt sellaisessa ympäristössä, että ilmastonmuutoksesta on puhuttu koko heidän elämänsä ajan, jonka vuoksi on ymmärrettävää, että se ahdistaa. Ilmastoahdistusta kokee varsinkin nuoriso, koska he joutuvat kokemaan ilmastonmuutoksen kovimmin. Ilmastoahdistus vain pahenee, kun joka puolelta saa sellaista viestiä, että et ole riittävän hyvä ihminen. Jos syöt lihaa, niin olet paha ihminen. Jos lisäännyt, olet paha ihminen. Jos liikut lentäen, autolla tai laivalla, olet paha ihminen. Tälläinen yksitoikkoinen ajattelutapa vähentää ihmisten kunnioitusta toista kohtaan ja lietsoo vihaa välillemme. Kuten monet muutkin asiat nykyisin, niin myös suhtautuminen näihin asioihin on hyvin ääripääkeskeistä. Olet joko meidän kanssa tai sitten meitä vastaan.

 

Entä sitten sellaiset uutiset kuten se että meidän ei pitäisi tehdä lapsia. Miltä tälläinen keskustelu kuulostaa jollekin 10-vuotiaalle lapselle? Olenko minä aiheuttanut tämän ilmastonmuutoksen? Olisiko maailma parempi paikka, jos minua ei olisi täällä? Meidän aikuisten pitäisi luoda uskoa ihmiskuntaan ja siihen, että me hoidamme  tämän. Me kehitämme asioita ympäristön vuoksi ja me olemme parantaneet tilannetta, kun saamme koko ajan lisää tietoa. 

 

Meidän pitäisi opettaa lapsia kunnioittamaan luontoa ja ymmärtämään maailman faktoja. Meidän pitää ajatella vaikutuksia kokonaisvaltaisesti ilman yksinkertaisia johtopäätöksiä. Sähköauto kyllä parantaa täällä meidän lähipäästöjä, mutta suuren akun valmistaminen aiheuttaa erittäin paljon päästöjä valmistusmaassa, jonka vuoksi kaikkien ei kannata ostaa autoa, jossa on mahdollisimman iso akku, jotta sillä pääsee mökille. Ladattava hybridi voi olla jollekin paljon parempi auto, jos hän pystyy käyttämään sitä suurimmaksi osaksi sähköllä. Suurimmalle osalle biokaasuauto olisi taas paljon parempi vaihtoehto, mutta yhteiskunta ei tue sitä riittävästi vaan kohtelee biokaasun käyttäjiä kuten maakaasun käyttäjiä, jonka vuoksi biokaasun käyttäjät eivät saa käytännössä yhtään tukea vaikka biokaasulla kulkeva auto onkin ympäristöystävällisin kokonaispäästöiltään. Vastasin moneen vaalikoneeseen, että en halua lisää tukea sähköautolle, kun nykyinen autoveron antama tuki voi olla jopa kymmeniä tuhansia euroja verrattuna muihin uusiin autoihin. 100 kWh akulla varustettu Tesla ei ole mikään täydellinen ympäristöteko, kun asiaa tutkii vähänkään tarkemmin.

 

Tämä kuvaa ympäristökysymysten monimutkaisuutta. Pelkästään tuosta asiasta voisi kirjoittaa kokonaisen kirjan eikä muutkaan asiat ole yhtään sen yksinkertaisempia. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Lähiruoka ei aina ole ekologistaTuulivoima ei vähentänyt hiilidioksidipäästöjä Saksassa. Pikamuoti aiheuttaa saman verran lähes saman verran päästöjä kuin ruokateollisuus kokonaisuudessaan (riippuu lähteestä). Samalla kun tulee uutta tietoa tulee, niin vähän aikaa sitten ollut totuus muuttuukin toiseksi. 

 

Mitä on sitten realistinen ympäristöpolitiikka? Tarkoitan realistisella ympäristöpolitiikalla sellaisia menetelmiä, jossa mennään tieto edellä ja sitten vasta tehdään muutoksia. Jos Suomeen halutaan uusia haittaveroja, niin meidän pitäisi tutkia tarkemmin eri tuotantojen aiheuttamia päästöjä. Tällä hetkellä poliittisessa keskustelussa mennään ensin puuhun ja sitten toivotaan, että se olisi oikea puu, kun hädässä oikea menetelmä on pysyä rauhallisena ja analysoida oikeat suunnat. 

 

Tälläisiä yhteiskunnan realistisen ja globaalin ympäristöpolitiikan toimia on esimerkiksi (kuulen mielelläni mielipiteitä muista toimista sekä näistä omistani):

-Ydinvoiman lisääminen sekä lähituotannossa pienten reaktorien avulla että isompien lupien myöntämisen helpottaminen luotettaville yhtiöille. Me voisimme olla vaikka puhtaan sähkön vientimaa, kun tällä hetkellä joudumme tukeutumaan sähkön tuontiin.

-Soiden palauttaminen omaan luonnontilaansa ja turpeen käytön lopettaminen.

-Biokaasuasemien lisäämisen tukeminen sekä käyttövoimaveron poistaminen biokaasuautoilta (luoden samalla myös uusi käyttövoimaluokka).

-Hävikin vähentäminen ja kierrätyksen korostaminen julkisen hallinnon alla. 

-Suomen erityispiirteiden tarkempi tutkiminen ruuan tuotannon osalta.

-Valvonnan lisääminen, jotta talvivaaran kaltaisia kriisejä ei tapahtuisi enää ikinä. 

 

En myöskään kannata liiallista valtakunnallista ohjausta vaan ajattelen enemmän samoin kuin piraattipuolueen motto eli valitse vapaus. Luotan ihmisiin ja siihen, että he tekevät oikeita ratkaisuja, kun heille annetaan laadukasta ja luotettavaa tietoa. Ketään ei tarvitse pakottaa kasvissyöjäksi kuten ihmisiä ei tarvitse pakottaa kierrättämäänkään.  Jokainen saa tehdä omat päätökset elämästään ilman leimaamista. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Mitä sitä nyt panikoimaan kun ei se meidän sukupolvea koske.

Jossain kohtaa syntyy sitten sukupolvi mikä kiroaa aiemmat kun ei jätetty maapallosta mitään jäljelle.

Tuota tunnetta kokee jo nyt lukee historiaa tai tarkastelee vanhempaa ihmisten tuottamaa dokumentaatiota eläimistä jotka on jo hävitetty.

Tulevat sukupolvet voivat lukea historiasta kuinka täällä ollut karhuja, norsuja, koralliriuttoja ja ties mitä ja nähdä kuviakin. Lastensadutkin menevät jännäksi joissa on eläimiä joita ei ole.

Käyttäjän MikaelAlaraappana kuva
Mikael Alaraappana

Kuten kirjoitin, niin se paniikki itsessään ei auta. Onhan ihminen jo aiheuttanut teoillaan megafaunan sukupuuton, mutta silloin ei ymmärretty mitä tehdään vaan elettiin kuin hunningolla, jotta pärjätään tässä maailmassa.

Kun vähitellen me saamme tietoa ja taitoja, niin osaamme hoitaa paremmin ongelmiamme. Tämän näkee hyvin, kun katsoo miten äärimmäinen köyhyys on vähenemässä radikaalilla vauhdilla vaikka vielä 30 vuotta sitten se näytti erittäin synkältä.

Meillä on jo tehokkaita keinoja vähentää hiilidioksidia kuten ydinvoima. Keinot kuten veganismi kaikille vähentäisi vain 30-50% ruuan tuotannon päästöistä eli n. 3-4% globaaleista päästöistä. Kanan, kalan ja possun käyttöä suosimalla pääsemme jo puoleen tuosta vähennyksestä. Suomessa vaikutus olisi todennäköisesti vieläkin vähäisempää, koska kasvisten kasvattaminen sähköllä ei ole yhtä tehokasta kuin auringon voimalla kasvattaminen.

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

Mikael, hienoa että kirjoitat tästä aiheesta

Toivottavasti tämä ilmastonmuutoskeskustelu elää nyt levottominta aikaansa ja kääntyy jossakin vaiheessa realistisemmaksi.

Erityisesti nuorisolle aiheutettu ilmastoahdistus on täysin tarpeeton ja yksilöille todella haitallinen seuraus jatkuvasta ilmastonmuutoskeskustelusta ja uutisoinnista.

Lienee valitettavsti jo nuoria, jotka ovat omaa ahdistusta lievittääkseen ja jotakin asialle tehdäkseen päätyneet elämään elämäänsä täysin ilmastonmuutoksen ehdoilla. Mutta onneksi on varmaan olemassa myös nuoria, jotka tietävät asioista laajemmin, osaavat ajatella itse sekä suhteuttaa asiat realistisesti ja päättäneet elää normaalia tasapainoista elämää.

Juurikin tuo realistisempi suhtautuminen ympäristö- ja muihinkin asioihin on se, mitä itsekin toivoisin näkeväni useammalla kansanedustajaehdokkalla.

Paniikki ei tosiaankaan auta, vaan keinot joilla pyritään vaikuttamaan globaalisti kestävään kehitykseen tulisi pyrkiä löytämään asiaperustein.

Menestystä vaalityöhösi!

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#1:
Miksi muka pitäisi panikoida? Se on hyödytöntä, se on typerää ja se on lopulta vahingollista. Se on korviketoimintaa, joka vie huomion ja energian sellaisilta toimilta, joista voisi olla hyötyä. Vai osaako kukaan sanoa mitään asiaa, joka olisi panikoimalla saatu paremmalle tolalle? Se amerikkalaisten katastrofielokuvien malli, jossa huudetaan kovasti ja törmäillään päättömästi ei todellakaan ole mikään suositeltava toimintamalli.

Käyttäjän MarinaLindqvist kuva
Marina Lindqvist

Uskoin 70 -luvulla että öljy loppuu ja kuolemme kaikki heti, sama vetypommien kanssa. Ja muiden katastrofien. Luojan kiitos se loppu tulee kuitenkin sen enempiä huolehtimatta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

70-luvulla oli kaksi öljykriisiä ja molempien aikana ilmoitettiin sataprosenttisella varmuudella, että öljy tulee loppumaan maailmasta ennen 90-luvun alkua. Vuonna 1987 öljyn hinta aleni Rotterdamin öljypörssissä eräänä päivänä 12 dollariin tynnyriltä ...

Käyttäjän ilkka07kiviniemi kuva
Ilkka Kiviniemi

Joku voi yrittää esiintyä asiantuntijana, kuitenkaan lopultakaan
olematta sitä. Sain eilen US_Puheenvuorossa yhden kommentoijan
antaman linkin kautta eteeni seuraavan kertomuksen. Siinä eräs professori tyrmää tyystin ilmastotutkimusta arvostelevan "maallikon" kirjan. Se ei perustu asiantuntemukseen.

"Kirjasta löytyy vähintään 50 yksittäistä väittämää, jotka ovat vääristäviä tai peräti virheellisiä...Moniin väittämiin ei ole lisätty kirjallisuusviitettä, vaikka se oli ollut ehdottomasti tarpeen...jolloin päätelmät etenevät tyyliin, onpas vaikeata ja sekavaa, käytänpä maalaisjärkeä....Kirjan perimmäinen tarkoitus jää epäselväksi. Se näyttää raportoivan juorukirjamaisesti uusia paljastuksia..."

Kirjan arvostelija tuo kirjoituksessaan esille myös sen että todella pätevät tutkijat tekevät työtään, eivät etsi tunnepohjaisia irtopisteitä. "Tutkijat käyttävät valtavasti aikaa nimenomaan virheiden etsimiseen ja korjaamiseen."
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006026903.html

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Arvoisa kommentoija, oletteko lukenut Matti Virtasen "Ilmastopaniikki - Hoito-opa" kirjan?
Kriittiseen ajatteluun kuuluu ottaa asioista itse selvää eikä luottaa toisten mielipiteisiin/arvosteluihin. Mutta kukin saa panikoida Suomessa miten lystää...

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Eikö nimenomaan sitten juuri kannattaisi ottaa itse asioista selvää eikä luottaa toimittajan mielipiteisiin asioista?

Käyttäjän ilkka07kiviniemi kuva
Ilkka Kiviniemi

Minä pyrin luottamaan asiantuntijaan ja tässä tapauksessa, ilmastokysymyksissä, minä en sitä ole. Tämä professori joka arvioi kirjan, sitä vastoin on asiansa osaava. Ainoa asia mitä tällä tarkoitan tuoda esille, on se että mielipiteitä ja puolittaisia totuuksia riittää. Kirjan voi kirjoittaa populistiseen sävyyn vain siksi että saisi myytyä sitä mahdoliisimman paljon. Viisikymmentä todistettua virhettä sisältävä eepos.

Voit itse lukea niitä kommentteja mitä tuon kirjoituksen jälkeen on annettu. Moni pitää kirjan kirjoittajan tietokantaa riittämättönä siihen nähden mitä hän esille tuo. Minä en ole tutkija joka voin itse ottaa selvää että montako apinaa maailmassa on vielä elossa. Sen tiedon kertoo minulle sitten joku toinen. Huomattava että kirjan kirjoittaja on toimittaja, sitä arvosteleva mies sitä vastoin professori.

Käyttäjän pekkaranta kuva
Pekka Ranta Vastaus kommenttiin #11

Kyllähän sitä voi elää tuollakin tavalla. Tosin et tiedä miten professori asemansa on saanut etkä tiedä mitä toimittaja on elämänsä aikana oppinut. Mielestäni itse kunkin on velvollisuus itse pyrkiä etsimään niitä tiedonmurusia, joista päätöksensä tekee eikä liittyä johtavan sopulin viirin taakse kuin japanilaiset sotilaat aikanaan. Tähän jatkoksi oma väittämäni. Suomessa kasvoi kivikaudella vesipähkinää tuolla kaukana Oukujärven tienoilla, eräiden tietojen mukaan siitä ilmeisesti tehtiin leipää myös Suomessa. Tänään sitä kasvia voi löytyä sämpylällisen verran Puolasta aika etelästä. Jos sen siemeniä haluat ostaa kysy Floridasta. Siis Suomessa on kivikaudella vallinnut suunnilleen sama ilmasto kuin nyt Puolan eteläosissa eikä pallo siitä räjähtänyt. Mitä professorisi tuosta sanoo? Tai sinä itse?

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Kaikille ei riitä pelkästään se että joku auktoriteetti kertoo jossain olevan virheitä. Ne virheet pitää myös osoittaa ja todistaa "virheiksi" .

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

"Olisi hassua, jos ilmastonmuutos ei ahdistaisi" luki Mtv uutisotsikko torstaina. Kyllä minua ahdistaa, niin paljon että mietin itselleni ikäviä. Tuskin ahdistus silti auttaa ilmastonmuutokseen. Vaaditaan että pitää olla paniikissa, hysteerinen ja ahdistunut. Sellainen ihminen on vain peloissaan, toivoton ja juoksentelee lamaantuneena kuin päätön kana.

Itse kyseinen uutinen on tässä https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/olisi-hassua-j...

Ps. vaikka biokaasu ynnä muut kuulostaa kivoilta tulee huomioida ettei hiilipohjaiset polttoaineet ole mukavia, en ainakaan haluaisi elää kaupungissa jossa on pakokaasuista sankka savusumu. Hiilipojaiset polttoaineet vaikuttavat hengitysilmaan ja varsinkin ilman laatuun oli se sitten biokaasua tai etanolia.

Käyttäjän MikaelAlaraappana kuva
Mikael Alaraappana

Biokaasua polttaessa pakoputkesta ei tule samoja aineita kuin bensiinimoottoria käytettäessä. Eri aineilla on eri polttoreaktiot ja biokaasun polttamisen lopputuotteena on vettä sekä hiilidioksidia (joka on tosiaan kompensoitu jo muun tuotannon aikana). Muut päästöt ovat minimalistiset.

Käyttäjän TimoHietanen kuva
Timo Hietanen

Miksi en itse panikoi ? Tämä paniikki ja hysteria perustuu alkusoluna
IPCC:n raportteihin, joita tuotetaan 5-6 vuoden välein medialle sellai-
senaan nieltäväksi. Kyseinen paneeli perustettiin hallitusten väliseksi
neuvonantajaksi ja ihmisten pelottelun agenda kuului IPCC:n toiminnan
perusteisiin alusta lähtien. IPCC tuottaa säännöllisesti uhkakuvilla
ladattuja skenaarioita, jotka ovat tarkoituksenhakuisesti liioiteltuja,
virheitä ei korjata vaan ne korvataan seuraavassa raportissa uudella
ilmastomallilla ( puhdasta valkopesua ), samoilla pakeilla vuodesta
toiseen istuva "tiedeyhteisö" siteeraa omia tutkimustuloksiaan, kovan
pakon edessä myönnetään ilmastomallin virhe tai aina ko. ilmastomalliin
perustuva tarkoituksenhakuinen mittauskalibrointi. IPCC esittää väitteitä,
jotka eivät perustu empiiriseen tutkimukseen, esitetään oletuksia jne.

Pahinta tässä on, että ko. sisäänlämmennyt "tiedeyhteisö" on pikku hiljaa,
itseasiassa saanut itselleen poliitikkojen eliitin rakentaman suojakuoren
eli IPCC:n toiminta ja "tieteellisyys" on kaukana vapaasta tieteen harjoit-
tamisesta. Kaikki ulkopuolinen ilmastopaneeliin kohdistuva kritiikki vain
yritetään väistää, vaientaa tai jopa luodaan paimenkirjeitä Suomea myöten,
joissa esim. Ilmatieteen laitoksen sisällä ei saa arvostella ilmastonmuutosta
julkisuudessa, koska laitos voisi menettää poliitikkojen taloudellisen tuen ?
Valtakunnan Ykköslehden hallitukseen valitaan jäsen Ilmatieteen laitokselta
ja siihen loppui kritiikki IPCC:n tuotoksien suhteen, moderointi astuu peliin.

IPCC:n toiminta ei nauti missään nimessä laajan tiedeyhteisön tukea, iso joukko
pitää ko. ilmastomonopolia epätieteellisenä yhteisönä, joka pitäisi pikimmiten
lakkauttaa em. vääristymistä ja suojellusta statuksestaan johtuen. Ei tiede voi
toimia vapaasti ja itsekriittisesti, jos oma kabinetti on vuorattu seteleillä
ja setelit tulevat maailman teknologian megayrityksiltä poliitikkojen saadessa
koko keitoksen ryydittämisestä oman osansa.

Emme elä Keskiaikaa, anekauppojen aikaa. Jos eläisimme, maapallo olisi litteä !

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Joo, hyvä kannanotto. Itse olen seurannut nuorten ahdistusta ja ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Jotenkin saanut sellaisen kuvan, että ongelmamme on paikallinen(Suomi), ei globaali.

Se on verrattavissa, jos Rovaniemellä verotetaan raskaasti polttoaineista, rajoitetaan autoilua, verotetaan lihan syönnistä, lisätään julkisia kulkineita, kielletään puunpoltto, polttoöljyllä lämmittäminen ja muu Suomi saa vain sikailla, eikä tehdä samoja ratkaisuja.

Fine! Jos Suomi vaikka nostaisi verot 100% luontoa rasittaviin kohteisiin, niin miten me silloin toimittaisiin kun huomataan, ettei se lopettanutkaan globaalia ilmastonmuutosta.

Itse olen sitä mieltä, tehtiin me Suomessa omia ratkaisuja meille itsellemme kuten ehdotetaan, globaalisti ilmaston saastuttaminen, roskaaminen ja Ilmastonlämpeneminen vain jatkuu.

Koko hypetys on tosiaan lähtenyt lapasesta, ei tässä ole enään järkeä mukana, ehkä myös ettei ymmärretä kokonaiskuvaa.

Käyttäjän hlindf kuva
Heikki Lindfors

Biokaasulla ei ole valmisteveroa. Se luultavasti tulisi jos käyttövoimavero poistettaisiin.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Ilmastopanikointi on aiheuttanut hirvittäviä tuhoja luonnolle kun joku idiootti keksi että palmuöljy pelastaa maapallon. Nyt panikointi vain lisää tuhoja kun joku idiootti keksi että sähköauto on täysin saasteeton ja päästötön.
Tosta voi katsella kuinka puhdas sähköauton akku on, suomenkielinen tekstityskin löytyy jos ei ole valmiina päällä.

https://youtu.be/kaIXmt3cbMs

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Täysin samaa mieltä.

Kyllä se öljyriippuvuus pitää ratkoa ilman että tuhotaan maailmaa.

Nykyisten sähköauton ongelmana on juurikin se akusto. Sähköauto itsessään on muuten erinomaisen hyvä mutta voisi sen energian tuottaa paikallisesti, ilman niitä jättimäisiä akustoja. Puuhiilellä vaikka siinä autossa pidemmillä matkoilla. Lyhyillä matkoilla ja pienillä nopeuksilla jokin pieni akku toimii ihan hyvin.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Joo häkäpönttö voisi tuottaa sen sähkön akkuun!

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #18

Puukaasun energiatiheys on kovin matala.

Parempi idea on käyttää pyrolyysistä saatavaa kaasua itse pyrolyysiprosessiin ja ottaa siitä sivutuotteena lämpöä kuin myös pitää prosessia käynnissä, että ei sitten tarvitse muuta kun kerätä biomassaa ja lopputuloksena auton polttoainetta ja jonkinverran lämmitysenergia.

Puuhiilestä voi sitten puristella vaikka tämmöisiä: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/9...

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Sitä ei tarvitse keksiä miten ilmakehästä poistetaan ylimääräistä hiilidioksidiä, se on jo vanha keksintö.

Maapallon paras hiilinielu on sen floora, eli koko kasvikunta, merten ja järvien levistä ruohotasankoihin ja sademetsiin.

Kun ilmassa hiilidioksidi lisääntyy, se on itseasiassa ravintoa flooralle, toinen edellytys flooran kehitykselle on valo ja lämpö.

Jos ilmaston lämpeneminen johtuu ilman hiilidioksidin kasvusta, se tarkoittaa että jopa kaksi flooran kehitykselle tärkeää elementtiä on hyvällä tolalla, siis lämpötila ja ilman hiilidioksidipitoisuus. Yksi flooran menestymisen edellytys on ravinteet ja niitäkin sanotaan olevan maaperässä ja vesistöissä aivan liikaa.

Pitää vaan järjestää asiat niin että tälle flooralle on myös muita kasvuedellytyksiä, kuten maaperästä ja vesistöistä puuttuvia ravintoaineita, kasvutilaa ja vettä, niin tämä floora hoitaa ongelman meidän puolestamme.

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

Kaikessa itsestäänselvyydessään näin tosiaan on. Maaperäeroosion ja aavikoitumisen pysäyttäminen ja tällaisten alueiden saattaminen takaisin elinkelpoisiksi ja eläviksi alueiksi on yksi vaikuttavimmista, ellei jopa vaikuttavin, globaali keino hiilen sitomiseksi pois ilmakehästä biomassaan ja maaperään.

Näitä alueita on maapallolla paljon.

Esimerkkinä keinosta kasvillisuuden palauttamiseksi, maaperän ravinteikkuuden palauttamiseksi ja veden sitomiseksi maaperään on oikealla tavalla toteutettu laidunnus. Puuston istutus toimii myös monella alueella.

Nämä nyt toki vain yhtenä, mutta merkittävänä keinona hiilidioksidimäärän vähentämiseksi ilmakehästä.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Luonnon palauttaminen luonnollisesti ja ratkaisu aavikoitumiseen, estää myöskin kansojen valleuksen, kun on ruokaa pöytään jne. Suomeksi tekstitetty.

https://www.youtube.com/watch?v=vpTHi7O66pI

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset